keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Ihana kamala vanhemmuus




Älä tee niin, älä tee näin

Tee niin tai näin aina väärinpäin.

Ah vanhemmuus on alamäkien ja ylämäkien ravaamista ja tasapainon etsimistä. On sääntöä, ohjetta, neuvojaa, kokemusta, näkemystä, tietoa, lippulappua ja tapoja.

Jokainen vanhempi tietänee, mikä on omalle lapselle parasta ja miten oman lapsen haluaa kasvattaa.

Okei, todellisuudessa jokaisella lienee käsitys miten oman lapsen HALUAISI kasvattaa. Sitten iskee totuus. Lapsi onkin oma suloinen persoonansa, väsyttää, aina ei ehdi tekemään kaikkea niinkuin haluaisi mutta, mutta, mutta

Tiedän tällä kahdenvuoden harjoittelulla, että jokainen päivä opettaa, saa olla ylpeä välillä itsestään, mutta useimmiten lapsesta - ihan hänen itsensä takia. Pääsääntöisesti olen iloinen siitä, että Siipan ja minun tiimi toimii. Jos toinen jotain lupaa tai kieltää niin toinen sen pitää.  Lapsien kohdalla ei vängätä vaan linja on (yllättävän) yhtenäinen. Hyvä me!

Oleelliseksi voimavaraksi vanhemmuuteen koen Siipan lisäksi aikuiset ystävät. Siis ne ihmiset joille voi valittaa, joiden kanssa voi vertailla kokemuksia, päivitellä, huokailla, iloita ja juoruta. Siinä sivussa oppii ehkä jotain tai sitten huomaa ettei haittaa vaikkei osaakkaan - ei kaikki muutkaan osaa

Toki aina jaksaa yllättää lasten vertailu. Itsekkin teen sitä ja kaipa se tuo jotain pohjaa tulevaan tai näkemystä omaan tilanteeseen. Silti koetan alati vähentää vertailua. Jokainen lapsi (ja aikuinen) on kuitenkin oma arvokas yksilönsä. Toiset vaan oppii ennemmin jotain ja toiset vaan kasvavat pidemmiksi. 

Onnea on lapsenmielinen rehellisyys ja avarakatseisuus.
 Niin lapsella, kuin sillä vanhemmallakin.





sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Kinuskikakku (gluteeniton)

Onnea on sisso ja erityisesti tätitettävä, jotka tulivat kylään. Toki mukavaa myös nähdä sisson miestä. He olivat hyvä syy testata tätä salaisenleivontaystävän lähettämää kakkureseptiä.

Olisin halunnut nimetä tämän kakun"hyvän tuoksuiseksi"- mutta ehkä mennään tällä kinuskikakulla kuitenkin. Sovelsin ohjetta, koska 
a: Kakusta tuli niin ohut ettei sitä saanut leikattua, joten en täyttänyt sitä vaan laitoin pintaan aprikoosihillon ja 
b: En osaa tehdä kinuskia joten tein kuorrutteeksi kinuskikermaa tuon hillon päälle

Pohjan tein ohjeen mukaan- ja ai nam! tätä aion soveltaa moneen, esim toscapiirakkaan. Jatkossa tosin suosittelen kostuttamaan pohjaa kahvilla tai appelsiinimehulla- oli hyvää, mutta kuivakakkumaista, ei niinkään "kakkupohjamaista"



Kinuskikakku

Pohja:
1dl Paahdettuja auringonkukansiemeniä
1dl Maizenajauhoja
1,5dl Gluteenitonta jauhoa( itse käytin Sember finmixiä)
1,5 tl Leivinjauhetta
1,5 dl Sokeria
100g Laktoositonta margariinia
3 Kananmunaa

Täyte:
(1,5 dl kermaa, puolen sitruunan raastettu kuori)
Aprikoosihilloa

Kuorrute: (ohjeessa oli kinuskia, sopisi jos osaisi tehdä)

1,5dl Fariinisokeria
2 dl Laktoositonta kermaa

Tee ensin kinuskikerma jäähtymään jääkaappiin ( mieluiten yön yli). Kaada Kuorruteaineet kattilaan ja kiehauta (älä keitä) - siirrä rasiaan jäähtymään.



Tee pohja (mieluiten tämäkin saisi päivän vetäytyä)

Paahda auringonkukansiemenet ja jauha ne hienoksi. Sekoita kuivat eineet keskenään. Vaahdota rasva ja sokeri, lisää munat yksitellen vatkaten ja sekoita joukkoon kuivat aineet.

Voitele ja leivitä irtopohjavuoka (esim kookoshiutaleilla) ja paista 175 asteessa n. 30-40min.








Kakun voi halkaista, kostuttaa ja täyttää kermalla ja hillolla.

Itse levitin hillon kakun pinnalle.

Vatkaa täysin jäähtynyt kinuskikermakuorrute kuohkeaksi ja levitä pinnalle.



Ohjeessa suositeltiin kakun maustumista jääkaapissa ennen tarjoamista - odottaminen kannatti!





Kakku hävisi parempiin suihin, saa kuulemma tehdä uudestaan ja resepti pitää laittaa talteen.

Oli niin hyvää!






keskiviikko 17. helmikuuta 2016

huonejärjestelyjä

Meillä on siis kaksi lasta ja kaksi makuuhuonetta.

Tähän asti Sänttärä on nukkunut meidän vanhempien huoneessa, mutta muutos kuvioon lähenee.
Lapsille on ajateltu pienimuotoisesti rempata meidän isompi makkari ja me muutamme pienempään. Mitäs olette mieltä toimiiko tämä?

Asuinalueemme on ihana, naapurit helmiä ja kaikinpuolin viihdymme. Toki saa ahtaa romuja, sumplia ja miettiä. Vieraatkin joskus karsastavat ajatusta tulla meille yöksi- mutta onnea on he jotka uskaltautuvat. Sopu antaa sijaa ja jos rätisee niin aina voi heittää jonkun vähemmäksi pihalle.

Tottahan se lienee, että tähän ei loppuikäämme mahduta, mutta katsotaan. Mitään mukavaa ei ole myynnissä, eikä oikein tiedetä edes mitä etsitään. Itsekkin nukuin siskoni kanssa samassa huoneessa öö-11vuotiaaksi? enkä muista siitä traumatisoituneeni. Meillä on ikäeroa kolme vuotta.

Nyt arvon seinän väriä, verhoa, järjestystä..mitä kierrätän eteenpäin, mitä raahaisin kotipaikkakunnalle säilöön...Voinette kuvitella Siipan roolin tässä ajatustyössä. "joojoo hyvä idea käy hyvin, en minä tiedä, ihan sama.." tyyppiset vastaukset ovat  valitettavan yleisiä. Noh konsultoin sitten ystäviäni ja Siippa saa ystävällisesti toimia kantojuhtana, kun joskus sen aika tulee.

Mutta, se värimaailma..? Olisiko harmaa ja turkoosi..tähän kävis sit se pinkki tytölle (muttakun en siitä väristä perusta..). Mikäs olisi siis se "tyttöväri". Toisaalta meillä on mielestäni ihana verho nytkin Pikku-ukon huoneessa. Koppaisko siitä värit ja laittas sen toiseen ikkunaan vain..en tiedä. Voisiko joku tulla päättämään minun puolesta..?  Huonekalut lienevät valkoisia pts yksi pöytä on ruskea. jos ei jaksa sitä maalata. Äh..

Marimekko vaan on ihana!

Että todellakin lähenee mutta ilmesen hitaasti..josko kesään mennessä..

Asiat järjestyy...uskon.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Ystävän kookos-pähkinäpalloset

Eka ohje testattu salaisen leivontaystävän pakestista. Olivat hyviä, vaikka en kyllä 
tyylilleni uskollisesti noudattanutkaan ohjetta. Anteeksi siitä.





Ystävän Kookos-Pähkinäpalloset

Ainekset: (suluissa miten minä tein)

100g Kookoshiutaleita
250g Mantelirouhetta
250g pähkinärouhetta (80g Hasselpähkinärouhetta, 80g Hasselpähkinäjauhetta ja mantelilastu pussin loppu)
2rkl Vaniljasokeria
250g Fariinisokeria
200g Voita (piti laittaa enemmän, oli ihan murua)
(Kanelia- joka sopi tähän mielestäni erittäin hyvin!)

Pallosten pyörittelyyn:
100g Kookoshiutaleita

Kuivia aineita olisi pitänyt sekoittaa monitoimikoneessa, en jaksanut vaan iskin kulhoon . Sekoitin Pehmeän voin ja fariinisokerin joukkoon ja pyörittelin pallosiksi.

Palloset pyörittelin kookoshiutaleissa ja laitoin jääkaappiin . Säilyvät jääkaapissa 1-2viikkoa.






Ohjeessa luki jotain käsittämätöntä, muka olisi pitänyt yönyli odottaa. No heti kahvilla maisteltiin ja hyviä oli! Todenmukaista kuitenkin se, että paljon parempia ovat näin kolme päivää "vanhoina". 

Kaikkein hauskin oli kohta "pakkaa kauniisti"- siis ai minäkö, joka rakastan askartelua ja nyhräämistä mutta INHOAN kaikkea paketointia/pakkaamista/mitä ikinä. HAH. Sentään muutaman laitoin karkkivuokiin. Muutaman.Suurinosa oli vain tarjottimella, joskin kauniilla sellaisella ..

Sain jopa villeille 3v synttäreille muutaman viedä ja onneksi maistuivat ihan tavallisille kuolevaisille, tuon gluteenittoman lisäksi.

Teen näitä uudestaankin

Odotan jo innolla, että pääsen kinuskikakkua leipomaan..josko taas viikonloppuna. Siihen mennessä nämä herkut on ainakin varmasti syöty.

Säilytään terveinä..täällä taas uhkailee pennut sairastumisella..




sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävät..

Olen maailmanhuonoin pitämään yhteyttä. En vaan saa aikaiseksi.

Joulukorttejakaan en saanut tänävuonna postiin..sentään muutaman ystävänpäiväkortin sain tehtyä. Muka niin kiire.

Minusta, parasta ystävissä on se, että kokoajan ei tarvitse tilittää kuulumisia. Voi soittaa ja jatkaa siihen mihin jäi eilen tai puolivuotta sitten. Voi nauraa, itkeä, kertoa huonoja juttuja ja olla vain.







torstai 11. helmikuuta 2016

Gluteeniton Sipulipiirakka

Tämä ohje on aina varma , Maistuu läheskaikille ja yllättää ne jotka ei lähtökohtaisesti usko tästä tykkäävänsä. Monesti, kun mietin mitä leipoisin Siippa ehdottaa tätä (tai omenapiirakkaa...ehkä senkin täällä joskus jaan). 

Kokeilkaa ja antakaa sipulille mahdollisuus  yllättää yksinkertaisuudessaan.


Gluteeniton Sipulipiirakka


Pohja:

1pss Muusijauhetta
50g voita
3-4dl Gluteenittomia jauhoja
2 Kananmunaa

täyte:

5 sipulia
2 Valkosipulinkynttä
2rkl sokeria
1tl Suolaa
Reilusti mustapippuria
175g Juustoraastetta (valmispussi, määrä ei niin tarkka)
1prk Kermaviiliä
2 Kananmunaa


Aloita pilkkomalla sipulit. Laita rasva, valkosipuli ja suola ensin pannulle. Kun rasva sulanut lisää
sipulit ja sokeri ja kuullota pehmeiksi. Siirrä sipulit kulhoon jäähtymään.




Tee sitten pohja.. Sekoita muusijauheen joukkoon neste ohjeen mukaan. Lisää kananmunat ja voisula sekä jauho sekoittaen. Levittele pellille ja paista uunissa 200 asteessa 10 minuuttia yksinään.




Laita sipulien joukkoon loput täytteen aineet ja sekoita ne keskenään.




Levitä täyteaineet pohjalle ja paista kypsäksi n. 15-20 min.



Eikä muuten kukaan huomaa, että on gluteenittomasta leipomuksesta kyse..

tiistai 9. helmikuuta 2016

Mahtava mielikuvitus




Lapsenmieli on kiehtova ja niin käsittämätön.  Pikku-ukon leikit jaksavat hämmästyttää ja toisaalta on jopa pelottavaa kuunnella kaikkia keksintöjä. Suurin osa on ihan itsekeksittyä, tai niin luulen, mutta osa leikeistä tulee milloin mistäkin tunnistettavasta. Kuulluista jutuista, kirjoista, ihmisistä, kauppareissulla nähdystä, haaveista, unista...Vaikka mistä!

Ensin ollaan lehmiä joita pitää ruokkia koneella ja kappas koneesta hajosi rengas ja muututaan Puuhapeteksi sitä korjaamaan. Sitten leikitäänkin Enoani (joka on merkkihenkilö), muistellaan uimista uiden itse, kokataan lempiruokaa , soitetaan mummolle, hoidetaan vauvanukkea, rempataan, luistellaan, lauletaan, tehdään lumitöitä, rakennetaan majaa... Kesken kaiken voi tapahtua kaikkea.

Leikki on loputon ilonlähde ja hämmästyttäjä.

Oleellisin huomio tässä on kuitenkin mielestäni se, miten turhia itse lelut ovat. Meillä patja, vaatteet, kangaspalat ja kuulosuojaimet ovat käytössä leluja enemmän. Porakone, traktori, moottorisaha, remppakypärä ja teltta taitavat liittyä jokapäiväisiin leikkeihin. Muita käytetään sillointällöin.

Itsekkin muistan leikkineeni mummon vaatekomerossa, laittaneeni kampauksia kavereille/serkuille, pukeneeni Barbeja kangaspaloilla/itseommelluilla vaatteilla, hoitaneeni vauvanukkea(jolla ei ollut mitään "valmiita" tykötarpeita) ym. Aika harva ostettu lelu oli aarre oikeasti.

Okei, Legot on poikkeus. Ne jaksaa kiinnostaa lasta ja aikuista aika yleisesti.




Kokonaisuutena alan olla kyllä sitä mieltä, että lelupaljous on rahanhukkaa. Eikä välttämättä mielikuvitustakaan ruoki jos on kaikki valmiina eikä tarvitse esim. sitä lumiauraa itse rakennella siitä mitä sattuu saatavilla olemaan.





Voi lapset. On ne ihania.

Salainen leivontaystävä

Noniin. 



Tämä on yksi syy, miksi jaksoin taas aloittaa(ainakin hetkeksi) tämän bloggaamisen..Kauhessa säässä, liukkautta uhmaten hipsin paketin hakemaan..jätän kertomatta, että ehkä myös miehen kärsivällisyyttä uhmaten, koska kotiin jäi kaksi väsynyttä lasta..

TÄDÄÄ. ensimmäinen salaisen leivontaystävän paketti on saapunut..ja pelottaa jo valmiiksi ettei ehkä jääkkään ainoaksi kierrokseksi mihin osallistun..josko tätä aikaa jostain etsisi..ja mies olisi jopa joskus kotona...Harmittaa vain, kun itse ei ehdi panostaa kuten haluaisi..

Ihana paketti, mukavaa olla tyypillisesti "haasteellinen" gluteenittomuuden (oikeasti vielä luontaisesti gluteeniton, eli ei kestä vehnätärkkelystäkään!) takia ja sänttäräkin estää minun suklaan syönnin- Mutta ei lopputuloksessa nämä rajoitteet näkyneet - Ei edes tämä luontainen gluteenittomuus, jota en edes missään maininnut.



Pikku-ukko oli tosin ehkä minuakin enemmän innoissaan paketista. Halusi kantaa, avata, olla mukana kuvassa ja mikä oleellisinta syödä. Sinne hupeni yhteen ohjeeseen tarkoitettu päärynäsose samalla kun ihailin pakettia. Olisi muutkin maistellut, mutta olin natsi. Kuvia yritin tässä käskiessäni ottaa, joten ovat tavallistakin hienompia...



Sisältähän löytyi vaikka mitä!

*Muumi pillimukit ja lautaset (kyllä muumit on in ainakin astioissa, telkkarista ukkeli ei vielä perusta..)
*Siro sokeria
*Fin Mix jauhoja
*Perunajauhoja(Jotka juuri loppuivatkin viikonloppuna kun leivoin, lähes mukana tulleen ohjeen mukaista "ystävänpäiväkakkua"-erikoiskiitos siis)
*Hyytelösokeria
*Karkkia(pussi melkein tyhjä jo..se siitä karkkilakosta..)
*Vaniljasokeria
*mantelirouhetta
*Kookoshiutaleita
*Se päärynä sose, joka on jo syöty
*Ihana vieterisydän(jota en avannut, koska pikku-ukko olisi senkin jo ominut)
*Appelisiinimarmeladia

HUH mikä määrä! Tuikitarpeellisia kuitenkin kaikki. Tavoitteena, oli luoda elämys ensimäisen paketin voimin, onnistuit!

Ohjeita olikin useampi,
 Kinuskikakkua, Ystävän kookos-pähkinäpallerot,  onnin raejuustoleivät, Marenkileivokset, ja ystävänpäivän sydänleivokset. 

Kahta ensimmäistä testaan varmasti, tosin tunnustan että kookospalleroita olen vähän vastataavina tehnyt ja tiedän niiden valmiiksi olevan taivaallisia. Raejuustoleipää kokeilen myös, tai saa kokeilla tuo pikku-ukkeli itse tehdä sen. Kunhan saan uuden tarvittavan päärynäsoseen ostettua *hah*

En olekkaan valittanut tästä mies reissaa asiasta. No senverran nyt valitan, että leipomaan ehtinen vasta joskus. Josko viikonloppuna veisin mukanani jotain näistä leipomuksista pikku-ukon ystävän synttäreille. Ei tarvis stressata heidänkään tuota gluteenittomuutta..

ja niin..todistustaineistoa, että leivottu on jotain viikonloppuna. ohje ehkä joskus, kuulemma oli hyvää..aika lähelle sitä mitä saamani ystävänpäiväleivos ohje oli..osittain ainakin.

Jätän kertomatta, että tein kääretortun pintaan "hienoja" palloja pinkillä tarkoituksena jättää ne näkyviin..ja kiireessä rullasin tortun väärinpäin. Jeah, itketti ja nauratti, mutta iskimpä sitten kermat pintaan ja nielin epäonnistumiseni.


Pysytään terveinä!


lauantai 6. helmikuuta 2016

Aihetta herkutteluun...

Ostin yhden laskiaispullan.

Olisin syönyt muuten viisi.



...Josko kuitenkin sorrun tekemään vielä itsekkin, vaikka vain vieraille..

torstai 4. helmikuuta 2016

Bataattisalaatti



Meillä syödään paljon kasvisruokia.  Oma äitini on ollut kasvissyöjä "aina" ja vaikka meille on aina ollut kotona liharuokia (esim makaronilaatikkoa ilman likaa ja paistettu jauheliha erikseen -tyylisesti), niin en itse ole erityisesti liharuuista innostunut. Siippa onneksi syö mielellään kaikkea (kuten olen maininnutkin), joten kasvisruokapäivien määrä ei haittaa.

Sain taannoin kyläreissulla tätä salaattia, tosin ohjetta en kirjoittanut heti ylös joten jos tämä on oma versioni. 


Bataattisalaatti

Tämä annoskoko on reiluhko. Soveltakaa vapaasti itselle sopivaksi


Ainesosat:

2 Bataattia
1tl Suolaa
n 2rkl öljyä

1 prk Kikherneitä
200g Fetajuustoa
0,5 ruukkua Tuoreyrttejä (itse käytin Basilikaa)
Sitruuna
mustapippurirouhetta







Kuutioi Bataatti, sekoita joukkoon suola ja öljy.

Paahda Bataatteja uunissa 200 asteessa 15-20 min. Aika riippuu kuutioiden koosta, kokeile etteivät mene löllöksi.


Sekoita kulhossa Sitruunan puristettu mehu, pilkotut yrtit ja mustapippurirouhe. Lisää joukkoon Bataattikuutiot, murennettu feta ja huuhdellut Kikherneet. 



Nauti esim vaalean leivän kanssa....tai sitten paistetun kanan tai kalan jos jotain kaipaat.
Tekee kyllä kauppansa ihan pelkästäänkin oikein mainiosti!

tiistai 2. helmikuuta 2016

Sänttärä

Helposti tulee enemmän höpötettyä Pikku-ukosta, koska hän pitää puolensa huomiossa ja tekee "ihmeellisiä" asioita. 

Sänttärä on maailman nauravaisin puolivuotias. Tai no 8kk ikäinen. Ainut poikkeus on toki sairastaminen jolloin huudetaankin sitten näiden muidenkin aikojen edestä.
Epäilen, että neiti on tullut isäänsä ja on vähän yksinkertainen - tai optimistinen. 

Sänttärä pyörii, hyörii, ryömii, katselee, syö kaikkea ja päättäväisesti saa haluamansa. Sänttärä rakastaa isoveljeään ja jaksaakin nauraa tämän jutuille ja tekemisille loputtomasti. Vastavuoroisesti hän inhoaa vettä ja kynsienleikkaamista. Onneksi näitä jälkimmäisiä ei tarvitse tehdä jokapäivä.

Neiti, Sänttärä - mikälie- on veljeensä verrattuna rauhallinen ja harkitsevainen. Pikku-ukko on aina mennyt ja tehnyt.

Käsittämätöntä(mutta ihanaa!) miten lapset ovat erilaisia, vaikka lähtökohta on sama. Meidän pikku-ukko on niiiin poika kuin poika voi olla kiinnostuksenkohteisiin jos katsotaan. Toivon siis kovasti, että sänttärä innostuu tyttöhömpötyksistä..Meillä ei siis ole kasvatettu pojaksi, tytöksi tai miksikään , mutta luonnostaan on tullut ainakin ensimmäiselle omat jutut. Joista olen jo totaalisesti pudonnut.

Miten teillä näkyy lasten sukupuoliero, vai näkyyko ollenkaan..?