Gluteeniton kasvispatonki

Meidän iloinen majatalo on saanut onnekseen viimeaikoina paljon vieraita.

Hulinan lomassa on tuntunut ylitsepääsemättömältä ajatukselta (olisiko tuo yhdyssana..?) siirtää kuvia ylitäydestä puhelimesta ylitäyteen tietokoneeseen...Ikinä tätä ongelmaa ei varmasti ole muilla..

Lopultakin sain aikaiseksi.

Leivoin ruuanteon lomassa gluteenitonta kasvispatonkia. Ohje oli selvästi jonkun gluteenittomaan leivontaan vihkiytyneen ihmisen käsialaa, koska psylliumia käytettiin "oikein", eikä vain sekoitettu kuiviin aineisiin. Kaikki vaan rohkeasti kokeilemaan tätä kumman kuuloista ainetta, tämä tekee gluteenittomista mössöistä muovattavia taikinoita. Hermot ei mene edes pullataikinan kanssa..

Tyylilleni uskollisena ohjetta muokkasin mieleisekseni ja kotoalöytyviä raaka-aineita hyödyntäväksi. 

Kasvispatonki 2kpl

taikina:

5dl Vettä
50g Hiivaa
4tl Psylliumjauhetta
1dl Aurongonkukansiemeniä (tai seesamin)
 n. 8dl gluteenitonta jauhoseosta
0.5dl Öljyä

Täyte:

n. 5dl kasvisraastetta (itse laitoin porkkanan, pienen kesäkurpitsan , puolikkaan paprikan ja ison sipulin)
2 Valkosipulinkynsi
1tl Suolaa
2tl Mustapippuria
3tl Pizzamaustetta
1rkl Siirappia
3dl Juustoraastetta (Valion texmex juusto olisi tähän niin hyvä!)
rasvaa paistamiseen

voiteluun: Vettä
Pinnalle:  Juustoraastetta/siemeniä

Valmista ensin täyte: Kuori ja raasta vihannekset. Laita kylmälle pannulle vähän rasvaa ja valkosipulinkynnet pilkottuna. paista kasvisraaste pannulla n.5 min. Lisää mausteet ja annan täytteen jäähtyä.

tee taikina: liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää joukkoon psylliumjauhe ja anna turvota 10 min. lisää "liisterin oloisen" taikinapohjan sekaan muut aineet ja sekoita tasaiseksi.

Jaa taikina kahteen osaan ja kauli osat suorakulmionmallisiksi levyiksi. 
Lisää levyille täyte ja ripottele päälle juustoraaste. Kääri levyt rullalle.

Leikkaa patonkien pinnalle viillot veitsellä ja anna kohota 20 min.

Voitele patongit vedellä ja ripottele pinnalle siemeniä /juustoraastetta

Paista 225 asteessa n.20min

Tämä maistui vieraille ja lapsille. 

Sokeri

Tämä on nyt muotiaihe. 

Ystävämme, paheemme, rakkaamme- Sokeri.

Joka mediassa on käyty keskustelua lasten sokerinkäytöstä.

Ja oi ihanaa, minusta tämä on hyvä keskustelunaihe.

Meillähän Pikku-ukko ei saa juurikaan sokeria, koska hänestä tulee aivan mahdoton!

Itse en ole lapsena juonut mehuja, limpparista nyt puhumattakaan. Kotona on aina leivottu, mutta karkkipäivää ei ollut ja muutenkin äiti tarkasti syynäsi sokerinsyöntiämme. Syynä lienevät olleet hampaat, joiden kanssa hän tekee töitä.

Mielestäni tässä keskustelussa huomioitavaa on kuitenkin tunteitaherättävyys.

On mielipiteitä puolesta ja vastaan. Arvostellaan molempia näkökantoja ja välimuotoakin.

Itse olen saanut monesti selitellä miksi olen niin tiukkapipoinen ja en sokerilla lastamme kasvata. No jokainen, joka on nähnyt sokerin vaikutuksen on antanut asian sittemmin olla.

Siippa kertoo, että hänelle tulee liian makeasta huono-olo. Hän ei syö karkkia ja makeita leivonnaisiakin vain "järkevästi". Diagnoosimme on, että Pikku-ukko on isänsä kaltainen..

Jännittää tuleeko neidistä samanlainen sokerilla eläjä, kuin äitinsä helposti olisi..

saa nähdä, mutta vakaumusta ei ole suuntaan tai toiseen .

Mennään niin, miten tilanteessa parhaalta tuntuu..

Salaisen leivontaystävän paketti 3

Odotettu paketti on taas täällä. 

Suunnattoman rasittavan (henkisesti) pyörälenkin jälkeen , jätin Pikku-ukon kotiin ja hain paketin. 

Ei tarvinnut reissulla kertaakaan sanoa, että "polje, ohjaa oikeaan reunaan , eikun oikealle, katso eteenpäin, en tiedä mitä tuo/hän/nuo tekevät..." yms...hohhoijakkaa

Pakettiahan odotti itseni lisäksi, tämä avaamisesta innostunut sankari. 

Sankari oli repiä pelihousunsa, kun näki "kuplapullon" . Seuraavaksi onnea tuotti (luonnollisesti) kuplamuovi. Kaikkein mieluisinasia oli kuitenkin muffinssivuoka. Siis kakkuja olisi heti pitänyt alkaa tehdä. "nämä ensin laitetaan näin päin ja sitten ne lomspautetaan kääntää ja tulee pikkukakku. Sitten nämä kakut pittää näköjjään äiti koristella, onko meillä koristeita. Näitä pittää tehdä kaski, että iskällekkin riittää..." No en alkanut leipoa, mutta lupasin, että vuoka testataan piakkoin. 

Pakettihan sisälsi:

• Tonnikalaa
• Gluteenittomia myslipatukoita(en ees tämmösistä tiennyt)
• Mustapippurirouhetta (tätä meillä menee PALJON)
• Karkkia- Pandan uutuus Candy mix (Hyviä, paitsi maistuivat kaikki aika samalle)
• Psylliumia
• Ruisrouhetta
• Evästaskuja
• Kuplapullon
• Suklaaleipuri- kirjan
• Muffinivuokan

Kamalasti kaikkea!

Ohjeina olivat:

• Porkkanasämpylät
• Erittäin hyvä gluteeniton suolainen piiras
• Kasvispatongit
• Ruislihikset
• Lanttukukkoset

Nostalgiafiilis kun luin Pikku-ukolle yksi ilta iltasatuna samaa kirjaa, millä mummo opetti minut lukemaan. Nyt SLY paketissa oli lanttukukkosten resepti, joita muistelen samaisen mummon kanssa tehneeni.

 Testata voisin vaikka kaikkia! Lihiksiä saanevat vkl vieraat, sämpylöitä ja kasvispatonkia (jota en ennen ole gluteenittomana edes tehnyt!) Siippa ja onhan tuo suolainen piirakkakin testattava. Toiv tulee paljon vieraita, ettei itse syödä kaikkea.

ja niin se ystävänpaljastus. Luonnollisestikkaan paljastusta ei tehty "tylsästi" kertoen kuka on paketit laittanut, vaan suositeltiin lukemaan paketissa tullut kirja, jossa seikkailevalla prinsessalla on sama nimi, kuin pakettien lähettäjällä.( Kirja oli  hauska, Siippa sen Pikku-ukolle tavasi, kun sänttärää ruokin. )

Kiitos Milla- monesta<3!

(vähänkö olisi noloa, jos kyseessä ei olisikaan kotikuusenalla- Milla niinkuin luulen:) )

Lomailua

Siippa oli keväälle ensimmäistä kertaa lomalla.

Voi iloa voi riemua voi kiirettä voi säätöä. Blogigin nukkui autuaasti ja pikaisesti vain "pakolliset" joskin mukavat Salaisen leivontaystävän postaukset tein.

ja voi arkea tämän loman jälkeen..

Oli ihanaa kylätellä, ulkoilla, siivota ja kokata suhteellisen rauhassa. Kuulin monta vauvauutista, joista yksi ehdottomasti yli muiden. Saatiin lastenhuone melkein valmiiksi, aikataulutettiin alustavasti kevään menoja ja nautittiin kevätsäistä. 

Yhtään kirjaa en lukenut, enkä saanut vaatekaappia kokonaan siivottua.

Mutta mitä sillä on väliä, oli rentouttavaa. 

Toisinkuin tämä arkeen paluu. 

Ohhoh mitä kitinää, kätinää, luovimista ja vaatimista. 

Huomaa taas jotain tehneensä näin illalla, kun suhteellisen hiljaista alkaa olla tuolla huoneessa.

Onnea on odotettavissa oleva kesäloma..sittenkin tavoitteenamme on välillä olla vain kotona tekemättä mitään erityisen maata mullistavaa. 

Tällaista lomaa kaivannee kaikki välillä.

Gluteeniton salamipiirakka

Lopultakin saan tänne jaettua tämän reseptin. Salainen leivontaystävä oli minua muistanut kinkkupiirakan reseptillä. Sain päähäni kokeilla tätä kuitenkin yhtenä iltana, joten resepti muokkautui löytyneiden tarpeiden mukaan.

Mutta olipas hyvää- ja taaskaan ei huomannut että on Gluteenittomasta herkusta kyse. 

Tätä kannattaa testata!

Pikku-ukko oli innokkaana apurina ja maistajana ja osallistujana. Kun saa osallistua maistuu kaikki näköjään erityisen hyvältä, hän nimittäin varmisti moneen otteeseen, että saahan hän tätä "hoomennakin".

Gluteeniton salamipiirakka

Pohja:

250g Voita/rasvaa
4,5dl Gluteenittomia vaaleita jauhoja
1tl Leivinjauhetta
Ripaus suolaa
250g Maitorahkaa

Täyte:

2 pientä sipulia
150g Salamisiivuja
1prk yrttikermaa
2 kananmunaa
175g juustoraastetta
0,5 paprikaa pilkottuna
Mustapippuria
Ripaus suolaa

Pilko sipulit ja kuullota pannulla. Siirrä jäähtymään. 

Valmista pohja: Nypi pehmeän voin sekaan kuivat aineet ja lisää lopuksi rahka. 
Levittele taikina leivinpaperoidulle pellille jauhotetuin sormin.

Lisää jäähtyneiden sipuleiden sekaan loput aineet ja sekoita.
Kaada täyteaineet pohjalle

paista 200 asteessa n.30 min

suunnittelin jo pohjataikinan muita käyttövaihtoehtoja..siitä lisää toiste.

Gluteenittomat Wilhelmiina-keksit

Salainen leivontaystävä oli viime pakettiin onnistuneesti valinnut minun yhden takuuvarman reseptin - Gluteenittomana tosin. Vertailin reseptiä omaani, ja eroa kyllä on jonkin verran. Oma reseptini on tosin "normaali". Päätin kokeilla ohjetta soveltamatta. Huomasin, että olisi kannattanut vähän soveltaa, mutta tästä enemmän tuonnempana.

Gluteenittomat Wilhelmiina-keksit

Tarvitset:

200g Voita
1 Keltuainen
2dl Sokeria
Reilu 2rkl Siirappia
6dl Gluteenitonta jauhoseosta (suosittelen laittamaan enemmän)
Vajaa 1rkl Soodaa
1rkl Vaniljasokeria

Ohje:

Laita uuni kuumenemaan 175-200 asteeseen. Suosittelen itse jälkimmäistä.
Sekoita kuivat aineet.
Vatkaa pehmeä rasva, keltuainen, sokeri ja siirappi vaaahdoksi.
Lisää joukkoon jauhoseos.
Tee leivinpaperoidulle pellille tankoja. Jätä tankojen väliin reilusti tilaa. (suosittelen, että ohjeeseen lisää jauhoja niin, että taikina ei juurikaan tartu käsiin. Keksit eivät näin leviä ja valmiiden koostumus parempi)
Paista uunissa n.15 min
Leikkaa lämpiminä paloiksi. Perinteiset Wilhelmiinat leikataan vinottain.

Nämä olivat maultaan hyviä, mutta jauhoja kaipasi taikina enemmän. Tämä on tosin Gluteenittoman leivonnan ainaisuusongelma, jauhot nimittäin käyttäytyvät oman mielensä mukaan. Suosittelen, että laitat jauhoja siten, ettei taikina ole rasvainen , vaan helpohko käsitellä. Tarkkaa ohjetta voi kokemukseni mukaan noudattaa  Gluteenittomia- pikkuleipiä/keksejä tehdessä noudattaa vain harvoin. Veikkaan, että jauhojen sisältämät ainesosat eivät jokaisessa paketissa ole prikulleen määrällisesti samoja ja siksi joskus taikina vaatii enemmän jauhoa ja joskus vähemmän.

Resepti oli kuitenkin vallan toimiva. Teen näitä uudestaankin, tosin taidan testata seuraavaksi vakkarireseptiäni rohkeasti Gluteenittomana ja verrata näitä keskenään..sitä odotellessa. 

(((ja Kyllä, minä vain tykkään kirjoittaa "Gluteeniton" isolla- G:llä )))

Ylläri

Salaisen leivontaystävän paketissa oli mukana yllätysmuna.

Avaaminen suoritetiin virallisesti jo ennen reissuun lähtöä, mutta tämä postaaminen kiireessä jäi.

Muskarissa oli sattumalta samanlainen yllätysmuna, ja Pikku-ukkoa kovasti jännitti tämän sisältö.  

Ja sisältöhän oli mieluinen. 

Suklaa hävisi, siemenet istutettiin (ja ruohoa ihmeteltiin) mummolassa sekä höyhenillä leikittiin ennen reissua ja nyt kotiuduttua lisää. Tarkoitus oli ne ripustaa pajunoksaan, mutta parempia käyttötarkoituksia tuntui Pikku-ukko keksivän

Kiitos siis taas leivontaystävälle.